Päihde- ja mielenterveyspalveluja tarvitseva asiakas saa tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti ja oireita hoidetaan kokonaisuutena. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hankkeessa on pilotoitu päihde- ja mielenterveysongelmaisten uusia palveluita. Hoitajan ja sosiaalityöntekijän työparimalli on tuonut myös selkeitä kustannussäästöjä.

Hankkeen lähtökohtana on ollut tutkimustulos, että noin 10 prosenttia kuntien terveyspalveluiden käyttäjistä aiheuttaa 80 prosenttia kustannuksista. Osa palvelujen päällekkäisestä ja toistuvasta käytöstä johtuu siitä, että palvelut ovat hajallaan. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelujen haaste on, että näitä ongelmia hoidetaan erillään.

– Päätavoitteena on ollut kehittää palveluja asiakkaan tarpeisiin. Asiakas saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja päihderiippuvuutta että mielenterveysoireita hoidetaan yhtä aikaa. Kehitämme palveluprosesseja kustannustehokkaammiksi ja vähennämme myös palvelujen päällekkäistä tai ei-tarpeenmukaista käyttöä, kertoo projektipäällikkö Niina Jalo.

Hoitajan ja sosiaalityöntekijän työparimalli tuo säästöjä

Lääkärivetoinen terveysasematyö ja yksittäiset päihdehuollon interventiot aiheuttavat keskimäärin 11 000 euron kustannukset seurantajaksolla. Hankkeen kehittämä hoitajan ja sosiaalityöntekijän työparimallin kustannukset ovat vastaavalla jaksolla 350–2500 euroa.

– Keskeistä mallissa on se, että asiakas asettaa omat tavoitteensa ja hänet huomioidaan kokonaisvaltaisesti, Jalo jatkaa.

Asiakaspalaute mallista on ollut positiivista.

”Kun saa kertoa omista asioistaan kun muualla ei kukaan välttämättä edes kuuntele. Ja täällä tuntee, että voi puhua ja musta välitetään” ja ”sit se et huomaa ettei ole yksin näitten murheitten kanssa”, palautteissa muun muassa todetaan.

PPPR-hankkeessa on kehitetty kuntien avoterveydenhuollon toimintaa vastuutyöntekijöiden ja moniammatillisten työtapojen avulla. Asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisesti kehittämässä palvelumallissa asiakkaan palvelutarve kartoitetaan kokonaisvaltaisesti. Asiakas on myös mukana suunnittelemassa omaa palvelukokonaisuuttaan. Lisäksi mielenterveyskuntoutujien sairaalasta kotiutumista ja asumispalveluja sekä arjen tukimuotoja kuten ryhmämuotoisia palveluita ja kokemusasiantuntijan tukea on työstetty hankkeessa.

Turun hyvinvointitoimialan hallinnoimaa hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö ja siinä on mukana 24 kuntaa ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Hankkeen ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 2013 päättyy syksyllä 2015. Työ jatkuu vuoden 2016 loppuun PPPR 2 -jatkohankkeessa.

PPPR-hankkeen väliseminaari kokoaa Raisioon 27.8. yli 100 sote-alan ammattilaista ja vaikuttajaa.

Lue myös: