Lukion uusi opetussuunnitelma

Lukioissa otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma syksyllä 2021. Uusi OPS on noussut keskusteluun sen mukanaan tuomien suurten muutosten vuoksi. Mainitsemisen arvoisia ovat mm. valtakunnallisten opintojen järjestäminen useamman aineen kokonaisuuksiksi eli moduuleiksi sekä 75 kurssin vaatimuksen vaihtuminen 150 opintopisteeseen. 

 

Uusi opetussuunnitelma painottaa laaja-alaista oppimista sekä oppiainerajat ylittäviä opintoja. Sen tarkoituksena on tarjota entistä parempia valmiuksia korkeakouluopintoihin ja työelämään sekä korostaa pitkäkestoisempaa ja kattavampaa opinto-ohjausta. Myös hyvinvointi on opetussuunnitelmassa keskeinen teema.

 

Kysyimme Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman asiantuntijalta Jarno Parikalta, miten uusi opetussuunnitelma vaikuttaa urheilijan arkeen ja kaksoisuraan:

 

– “Tämä on varmasti haaste ja mahdollisuus samaan aikaan. Tarkastelisin tätä asiaa vielä laajemmin, kuin pelkästään OPS:in näkökulmasta. Lukion kehittämisessä ja uudistamisessa on monia tekijöitä, kuten ylioppilaskirjoitusten merkityksen kasvaminen korkeakouluhauissa sekä oppivelvollisuuden jatkuminen 18 ikävuoteen. Lisäksi on opetussuunnitelmien uudistus ja viides pakollinen aine kirjoitettavaksi. Kaikki uudistukset ovat tulossa ajankohtaisiksi lähitulevaisuudessa ja nämä ovat kaikki asioita, joilla on merkitystä arjessa. On tärkeää, että urheilijoiden ohjaamiseen ja kokonaisvaltaiseen suunnitteluun panostetaan. Silloin asiat voi mennä hyvin ja tämä voi mahdollistaa enemmän, kuin aiemmin”, Parikka taustoittaa.

 

Uudessa OPS:issa opintojaksot muodostuvat moduuleista ja yhteen opintojaksoon voi sisältyä yhden tai useamman oppiaineen moduuleja. Ovatko moduulit yksittäisiä kursseja parempi ratkaisu korkeakouluopintoja ajatellen ja sitä kautta myös etu urheilijan kaksoisuralla?

 

– “Se on mahdollista, ja tämän kaltainen ajattelu auttaa meitä kaikkia tarkastelemaan myös urheilua oppimisväylänä. Minkälaista osaamista urheilu-ura kartuttaa? Sitä kautta voisimme myös entistä enemmän pohtia, että miten urheilun tuomaa osaamista tuodaan esille ja sanoitetaan. Tämä toimii molempiin suuntiin. Sekä opiskelu että urheilu ovat toisiaan tukevia asioita. Ne tarjoavat tasapainoa toinen toisilleen ja urheilija hyötyy opinnoista saadusta opista ja pystyy hyödyntämään sitä urheilijuudessaan. Toisaalta myös urheilusta karttuu osaamista ja tietoa mistä on paljon hyötyä sekä opinnoissa että koko elämän eri vaiheissa. Työelämässä tai jatko-opinnoissa urheilu on tärkeä alusta oppimiselle, kehittymiselle ja kasvamiselle”, Parikka pohtii.

 

Suurin merkitys erilaisten muutosten osalta on varmasti se, miten muutokset näkyvät arjessa ja miten niitä lähdetään toteuttamaan käytännössä. Ihanteellisessa tilanteessa urheilija saisi keskittyä urheiluun ja sen ympärille rakennettaisiin erilaisia joustavia tapoja opiskella. Pitää muistaa, että myös OPS:in painottama hyvinvointi on merkittävä voimavara arjessa.

 

– “Urheilu tukee hyvinvointia hyvin monella tavalla ja hyvinvointi on ollut paljon pinnalla. Sen lisäksi, että haluamme urheilijoiden saavuttavan tavoitteitaan urheilu-urallaan, niin kyllä heidän täytyy voida hyvin. Se on hyvin sanottu, että menestys on hyvinvoinnin sivutuote. Vain hyvinvoiva urheilija voi kehittyä ja saavuttaa tuloksia urheilussa”, Parikka päättää.