Suomen Olympiakomitean ja Metsä Groupin yhteistyö keskittyy nuorten urheiluvalmennuksen tukemiseen. Metsä Groupin vuosittain jakamien stipendien turvin Suomen Urheiluakatemioiden valmentajat ovat voineet tehdä pitkäjänteistä valmennustyötä eri paikkakunnilla ympäri Suomen. Turun Seudun Urheiluakatemia on yksi stipendin saajista.

Turun Seudun Urheiluakatemiassa Metsä Groupin stipendi mahdollistaa Kalle Koskimäen työn urheiluakatemian voimavalmentajana. Koskimäki valmentaa alueen yläkoulu- ja lukioikäisiä akatemiaurheilijoita 6–9 hengen ryhmissä.

Ryhmäkoko on pidettävä melko pienenä, jotta voi antaa yksilöllistä ohjausta. Yläkouluvaiheessa lähdetään liikkeelle saliharjoittelun perustekniikoista ja varmistetaan oikeat liikeradat. Lukiovaiheessa, kun eri lajien tyypilliset piirteet tulevat esiin, voidaan keskittyä voiman ja fyysisyyden kehittämiseen yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Koskimäen valmennuksessa käy monien eri lajien urheilijoita.

Yläkouluikäisissä on mukana muun muassa uimareita, koripalloilijoita ja jääkiekkoilijoita, lukioikäisissä yleisurheilijoita, voimistelijoita ja kamppailulajien harrastajia. Nuoret ovat tosi motivoituneita ja innokkaita treenaajia. He tuntuvat tykkäävän uusien asioiden opiskelusta ja siitä, että pääsevät näkemään omat rajansa.

Voimaharjoittelu on yksi osa-alue monipuolisten taitojen harjoittelussa ja kokonaisuuden rakentumisessa. Voimaharjoittelun merkitystä ei Koskimäen mielestä aina ymmärretä.

On yleinen harhakäsitys, että nuoret eivät tarvitse voimaharjoittelua, koska lihakset kasvavat vasta murrosiän jälkeen. Liikeratojen kehittäminen edistää kuitenkin hermoston kehittymistä. Jos voimaharjoittelun tekniikka on opittu jo nuorena, se antaa etulyöntiaseman jatkossa. Myöhemmässä vaiheessa voi tulla kiire oppia oikeat liikeradat.  Kehittymisen kannalta on tärkeä oppia perusasiat ajoissa oikein.

Toinen yleinen ennakkoluulo liittyy siihen, että voimaharjoittelun kuvitellaan hidastavan vauhtia esimerkiksi kestävyyslajeissa tai saatetaan ajatella, että tietyissä lajeissa ei tarvitsisi voimaharjoittelua. Lihas ei kuitenkaan kasva silmänräpäyksessä, joten pelko hidastumisesta liiallisen lihaskasvun kautta on turhaa. Kaikissa lajeissa pelkkä lajiharjoittelu ei valitettavasti aina anna riittävästi ärsykettä voiman kehittymiselle, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sen kehittämisestä olisi silti itse lajisuorituksessa hyötyä.

Minun tunneillani tehdään syväkyykkyjä ihan päivittäin riippumatta siitä, mitä lajeja nuoret urheilijat harjoittelevat. Syväkyykky ei kaikilta nuorilta välttämättä onnistu ilman harjoittelua, vaikka sen pitäisi olla ihmiselle hyvinkin luontaista.

Koskimäki kiittelee valmennettaviaan hyvästä motivaatiosta ja urheiluakatemiaverkoston eri tahoja hyvistä treeniolosuhteista. Tärkeää on myös, että työtä voi tehdä pitkäjänteisesti.

Oikeissa olosuhteissa ja hyvällä harjoittelulla nuoret pääsevät urheiluakatemiavaiheessa hyvään alkuun urheilijauralla. Kun samojen nuorten kanssa harjoitellaan jopa kuuden vuoden ajan, he tulevat tutuiksi ja on mukava seurata heidän kehitystään urheilijan polulla.

Lisätietoja:
Suomen Olympiakomitea: johtaja, urheiluakatemiaohjelma, Antti Paananen, puh. 044 5413651
Suomen Olympiakomitea: vt. myyntijohtaja Ville Köngäs, puh. 040 962 5463
Metsä Group: viestintäjohtaja Juha Laine, puh. 050 346 0350

Suomen Urheiluakatemiat on 19:n alueellisen urheiluakatemian verkosto, jota Olympiakomitea koordinoi. Valtakunnallisesti mukana on esimerkiksi 160 yläkoulua, noin 400 ammattivalmentajaa ja yhteensä 16 000 urheilijaa. Koko verkoston yhteinen tavoite on, että nuoret voivat saavuttaa potentiaalinsa urheilussa ja muilla elämän aloilla. Tavoitteena on tehdä nuoren urheilijan jokaisesta päivästä sellainen, että sen rakenne on tasapainoinen huomioiden harjoittelun ja koulunkäynnin, mutta myös muun elämän.

Lisätietoja #nuorellesiivet kampanjasta: nuorellesiivet.fi