Turun kaupunkitutkimusohjelma on julkaissut arviointiraportin vuosina 2017-2018 toteutetun alueellisen työvoima- ja yrityspalvelukokeilun tuloksista ja vaikutuksista Turussa. Arvioinnista vastasi valtiotieteiden tohtori Minna Ylikännön johtama tutkimusryhmä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.

Turun kaupunkitutkimuksen Tutkimusraportteja 2/2019

Minna Ylikännö, Päivi Naumanen, Paul Jonker-Hoffrén, Olli Retulainen ja Markus Viljanen: Se on kyl mission impossible – alueellisella työvoima- ja yrityspalvelukokeilulla hallinnonrajat ylittäviä, kustannusvaikuttavia ja asiakaslähtöisempiä työllisyyspalveluja. Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimusraportteja 2/2019. 70 s.

Verkkojulkaisu on luettavissa täällä.

Alueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu on yksi Juha Sipilän hallituksen strategisista kokeiluista, jonka päämäärä oli luoda aiempaa asiakaslähtöisempi ja nykyiset hallinnonrajat ylittävä, kustannusvaikuttava toimintamalli työllisyyden hoitoon.

Varsinais-Suomessa kokeiluun osallistuivat Turun, Raision, Naantalin ja Paimion kaupungit. Kokeilussa Turun kaupungin työllistymispalveluiden vastuulle siirrettiin kaikki alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat sekä yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet ja heidän palveluprosessinsa. Molemmissa ryhmissä työttömyyden taustalla on usein tekijöitä, jotka vaativat moniammatillista työotetta sekä jatkuvaa tukea ja ohjausta.

Arviointi osoittaa, että kokeilun tavoitteet hallinnonrajat ylittävästä kustannusvaikuttavasta palvelumallista olivat epärealistiset sekä kokeilun lyhyeen kestoon että resursseihin nähden.

– Kokeilun onnistuminen olisi ollut työvoimapoliittinen ihme, kiteyttää tutkimusryhmän johtaja Minna Ylikännö.

Kokeilussa nousi esiin useita haasteita

Haasteeksi nousi kokeilun aikana muun muassa sen määrittely valtakunnallisella tasolla. Hankesuunnitelma ei huomioinut riittävästi paikallisten palvelujärjestelmien tunnistettuja ongelmia, kuten toimintakulttuurien eroa. TE-toimistojen työtä määrittää työttömyysturvaa koskeva lainsäädäntö, kun taas kunnilla toiminta perustuu vapaaehtoiseen palveluihin hakeutumiseen.

Kokeilu ei tuonut kuntiin lisäresursseja uuden mallin kehittämiseen, vaan perustui olemassa olevan työvoiman uudelleenjärjestelyyn. Suunnitteluun ja valmisteluun varattiin liian vähän aikaa, mikä heijastui ongelmiin toimeenpanossa.

Samoin asiakaslähtöisyyden lisääminen kaatui henkilöstöresurssien puutteellisuuteen. Panostus asiakkaiden taidollisten, terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien kuulemiseen, tukemiseen ja ratkaisemiseen osoittautui kohtuuttoman kuormittavaksi ilman lisäresursseja.

Hyviä vaikutuksia asiakaslähtöisyyden kehittämiseen

Kokeilulla oli kuitenkin myönteisiä vaikutuksia palveluiden uudistamiselle. Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskus avasi kokeilun alussa uuden asiakaspalvelupisteen, Työpisteen, jossa kehitettiin matalan kynnyksen palveluja, kuten asiakkaiden päivystysvastaanotto, johon oli mahdollista tulla ilman ajanvarausta.

Myöskään kaupungin ja TE-toimiston toimintakulttuurien erot eivät estäneet yhteistyön myönteistä kehittämistä, kun lähtökohdaksi otettiin yhteinen asiakas.

– Tätä voidaan pitää työvoittona, iloitsee Ylikännö.

Kokeilun asiakkaat eli työttömät työnhakijat kokivat saamansa palvelut pääosin hyvinä. Heidän mukaansa matalan kynnyksen palvelupisteeseen oli helppo tulla ja omista asioistaan pääsi keskustelemaan kasvokkain, mikä koettiin tärkeänä.

Määrällinen tarkastelu kuitenkin osoitti, ettei kokeilulla juuri ollut vaikutuksia työllisyyteen. Ainoa havaittava työllisyysvaikutus koski 12 kuukautta työttömänä olleita, jotka siirtyivät kokeilun piiriin. Heidän kohdallaan todennäköisyys työttömyyden päättymiselle oli hetkellisesti suurempaa, mutta vaikutus hävisi, kun tarkasteltiin pidempiä työttömyysjaksoja.

Valtakunnallisiin kokeiluihin tulee suhtautua kriittisesti

Ylikännön ryhmä esittää, että palveluiden uudistamisen valtakunnallisiin kokeiluihin tulee suhtautua kriittisesti.

– Sekä lopputulosten että prosessien kannalta voisi olla järkevämpää uudistaa järjestelmää vaiheittain, esimerkiksi pilotoimalla uusia toimintamalleja ensin joillakin alueilla, arvioimalla ja ottamalla oppia niistä sekä levittämällä tämän jälkeen käytäntöjä koko maahan, ehdottaa Ylikännö.

– Jos uudistuksiin pyritään kokeiluilla, sen pitää olla hallittua ja tavoitteiden yhdessä selkeästi sovittuja. Myös tieteellinen arviointi tulee kytkeä kokeiluihin mieluiten jo niiden suunnitteluvaiheessa, jatkaa Ylikännö.