Nuoren urheilijan sujuva arki ei synny sattumalta. Se rakentuu seurojen, koulujen ja urheiluakatemioiden yhteistyöllä. Valtakunnallinen urheilijakysely vahvistaa, että urheiluakatemioissa on onnistuttu tukemaan sekä harjoittelua että opiskelua.
Urheilun ja opintojen yhdistäminen on nuorten urheilijoiden yleisin tapa toteuttaa kaksoisuraa. Se on mahdollista urheilutoimijoiden ja oppilaitosten tiiviillä yhteistyöllä, ja urheiluakatemioille tämä työ on osa niiden perustehtävää.
Valtakunnallinen kysely yläkouluikäisille ja toisella asteella opiskeleville urheilijoille kertoo, että nuoret urheilijat onnistuvat hyvin yhdistämään urheilun ja opiskelun. Lähes yhdeksän kymmenestä kokee kaksoisuran sujuvan yläkouluissa ja toisen asteen urheiluoppilaitoksissa.
– Mielestäni tulokset osoittavat, että urheiluakatemiat ovat onnistuneet yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Hyvien tulosten takaa nousee arjen yhteistyö kouluissa ja valmennuksessa. Koulujen joustavat opetusjärjestelyt ja mahdollisuus pidentää opintoaikaa sekä valmennusjärjestelyt osana opintoja näkyvät hyvissä tuloksissa, sanoo Olympiakomitean kaksoisura-asiantuntija Juha Dahlström.
Yläkoulussa korostuu tasapainoinen arki
Yläkouluiässä tärkeintä kaksoisuralla on tasapainoisen arjen rakentaminen. Nuorta tuetaan yhdistämään koulunkäynti, tavoitteellinen harjoittelu ja muu vapaa-aika niin, että valmiudet urheilijan polulle ja toisen asteen opintoihin vahvistuvat ja harjoittelumäärien kasvattaminen onnistuu niin, ettei koulunkäynti kärsi. Arkea rakennetaan urheilullisessa ympäristössä, jossa urheilijana kasvamista tukevat seura, koulu ja urheiluakatemia.
Yläkoulutoiminnasta vastaava Patrik Pakkala Turun Seudun Urheiluakatemiasta kertoo, että yläkouluissa rakennetut käytännöt tähtäävät siihen, että nuori saa riittävästi laadukasta liikuntaa ja harjoittelua viikoittain ja että arki tukee hyvinvointia. Koulujen opetussuunnitelmiin on sisällytetty urheilijalle suunnattuja sisältöjä ja lajivalmennus vahvistaa urheilijan polun varhaisia vaiheita.
– Urheiluakatemian aamuharjoittelu onnistuu kouluarjessa selkeillä lukujärjestysratkaisuilla. Lisäksi yläkoululaisten Kasva Urheilijaksi -oppisisällöt tukevat monipuolisesti urheilijana kasvua niin tiedollisesti kuin taidollisesti. Erityisen tärkeää on oppilaitosten myönteinen suhtautuminen urheiluun ja esimerkiksi urheilusta aiheutuviin leiritys- ja kilpailupoissaoloihin.
Toisen asteen urheiluoppilaitokset joustavat urheilijan arjessa
Suomessa toimii toisella asteella 15 urheilulukiota ja 18 urheiluamista, joilla on valtakunnallinen erityistehtävä urheilun ja opiskelun yhdistämisessä. Näissä urheiluoppilaitoksissa valmennus on osa tutkintoa ja opintojen suunnittelu joustaa harjoitus- ja kilpailukalenterin mukaan.
– Tarpeen vaatiessa urheilijoiden opintoja räätälöidään urheiluakatemian tuella myös yksilöllisesti urheilun vaatimusten mukaan. Urheiluakatemia tukee myös opinto-ohjausta, jotta urheilijat löytävät itselleen parhaan paikan yhdistää opiskelua ja urheilua jatko-opinnoissa, kertoo Turun Seudun Urheiluakatemian huippu-urheiluvastaava Jarno Koivunen.
– Toisella asteella kaksoisuraratkaisuilla säästetään urheilijan aikaa ja energiaa urheiluun ja selkeytetään arkea sekä mahdollistetaan riittävä ja laadukas harjoittelu. Kaksoisura on aito mahdollisuus panostaa opiskeluun ja urheiluun, hän täydentää.
Kansainvälisesti Suomi on valintavaiheen kaksoisurien edelläkävijä. Dahlström korostaa, että Suomessa yläkouluvaiheen joustot ja toisen asteen erityisjärjestelyt, kuten ylioppilaskirjoitusten rytmittäminen ja etäopintojen mahdollisuus, ovat kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen hyviä ja tukevat vaativaa harjoittelu- ja kilpailuarkea.
Kehittämisen paikat yläkoulussa ja toisella asteella
Kaksoisurajärjestelmä toimii hyvin, mutta kehittämisen varaa on aina. Pakkalan mukaan yläkouluissa joustavuutta lisäisi mahdollisuus tulla mukaan kesken yläkoulun sekä hyödyntää valinnaisaineita vielä enemmän harjoittelun rytmityksessä. Toisella asteella sisäänpääsyvaatimusten painotuksia voisi tarkentaa, ettei koulumenestys muodostuisi tarpeettomaksi paineen lähteeksi erityisesti suurissa kaupungeissa.
– Ammatillisen koulutuksen tarjoamia kaksoisuramahdollisuuksia olisi myös tärkeää tuoda esiin entistä enemmän. Siellä opintojen ja urheilun yhdistäminen sujuu erinomaisesti ja jatko-opintomahdollisuudet ovat yhtä lailla avoinna kuin lukiossa, etenkin nyt kun opetus- ja kulttuuriministeriö on tuplannut urheiluamisten rahoituksen, Koivunen toteaa.
Teksti ja kuva: Suomen Olympiakomitea